Ois iha jees uus motto mulle ^^ Tässä olisi vielä paljon itsestään oppimista.
1) Päästä laulukammosta pois (ja sehän onnistuu vain laulamalla, laulamalla ja laulamalla). Tänään iskän lähdettyä kämpästä hetkeksi istuuduin pianon eteen ja aloin laulaa. Ja että se tuntui HYVÄLTÄ kun pääsi fiilikseen ^^
2) Olla sosiaalisempi ja harjoitella tätä kuuluisaa "small talkia". Watch out - time to speak bulllshiittii. No ei, mut tyylii "kiva sää, tuullu aika paljo, savos pahiten myrsky aiheuttanut sähkökatkoksia" jne. Sitä sitten kätevästi siirrytänkin eilispäivän shoppailuihin, kenkiin, jotka tuli ostettua heräteostoksen omaisesti (ihanat kyllä!) ja ja ... Näin.
Something like that.
Eiköhän siinä olisi jo asioita pureskeltavaksi ^^
Voiko ihmistä halata väärin? Voivatko niinkin pienet eleet saada ymmärtämään, miten vähän tunnemmekaan toisiamme?
keskiviikko 28. joulukuuta 2011
lauantai 10. joulukuuta 2011
Party party ...
Pikkujouluilua. Kaverin uudel kämpäl katsomassa, tapasin hänen kämppikses ja ... Siitä hieman juhlimaan pitkästä aikaa ^^ En ole koskaan päässyt baarikulttuurin sisälle. Täysikäisyyden partaalla sitä piti kokeilla, kokeilunhalusta ja ... Ihan hauskaa oli, mutta totesin muutaman kerran jälkeen, ettei se oikein ole mun juttu.
Eilen ensimmäistä kertaa pääsin fiilikseen. Lähdettiin kaverin kaa ja tuttuja tuli vastaan sitten illan mukaan. Yks meidän koulusta, monta kertaa, se vaa hymyili mul siel iha fiiliksis. Mietin vaan, että mitäs kun näen hänet seuraavan kerran koulussa. En oikein vaikuta sellaiselta tyypiltä.
Ilta oli tosissaan onnistunut. Hieman miinusta tuo se, että nukuin suunnilleen saman kerran kuin juhlin. Toisaalta mun juhlimisessa on se, että osaan pitää rajani ja vaikka tänään väsyttää, ei krapulasta ole jälkeäkään.
Parasta oli kyllä tanssiminen ^^ ja näin mun kesäheilan siellä ja aloin vaa selittää sen kaveril kaikkea hassua. Siis, se estottomuus ja rentous. Tavallaan ymmärrän, miksi ihmiset haluaa joskus vain olla ja unohtaa hetkeksi ulkopuolisen elämän.
Toisaalta surettaa ne, jotka eivät osaa pitää rajojaan. Niitä näkee aina.
(ja pian häpeän, miksi kirjoitin tälläistä, mutta eihän tätä kukaan luekaan xD)
Eilen ensimmäistä kertaa pääsin fiilikseen. Lähdettiin kaverin kaa ja tuttuja tuli vastaan sitten illan mukaan. Yks meidän koulusta, monta kertaa, se vaa hymyili mul siel iha fiiliksis. Mietin vaan, että mitäs kun näen hänet seuraavan kerran koulussa. En oikein vaikuta sellaiselta tyypiltä.
Ilta oli tosissaan onnistunut. Hieman miinusta tuo se, että nukuin suunnilleen saman kerran kuin juhlin. Toisaalta mun juhlimisessa on se, että osaan pitää rajani ja vaikka tänään väsyttää, ei krapulasta ole jälkeäkään.
Parasta oli kyllä tanssiminen ^^ ja näin mun kesäheilan siellä ja aloin vaa selittää sen kaveril kaikkea hassua. Siis, se estottomuus ja rentous. Tavallaan ymmärrän, miksi ihmiset haluaa joskus vain olla ja unohtaa hetkeksi ulkopuolisen elämän.
Toisaalta surettaa ne, jotka eivät osaa pitää rajojaan. Niitä näkee aina.
(ja pian häpeän, miksi kirjoitin tälläistä, mutta eihän tätä kukaan luekaan xD)
torstai 8. joulukuuta 2011
It´s time to do the things different
Edellinen kirjoitukseni on tehty vajaa vuosi sitten. Mietiskelin hetkeni, tuo mitä "glubblare" oikein on suomeksi ja sehän on mietiskelijä.Mietiskelijä, se sopiikin minuun kuin nakitettu.
Vuodessa on totta vie ehtinyt tapahtua paljon. Ihminen kasvaa sellaisessa ajassa paljon. Tai eivät kaikki, mutta minä ainakin. Aloin elämään ... ehkä pari vuotta sitten. Lukioaika on opettanut ainakin paljon. Ja nyt se on pian ohi. Mutta olen siitä iloinen.
Lukio ns. kahlitsee minua. On saanut minut juuttumaan tietynlaiseen rooliin. Koulun ulkopuolella osaan kyllä olla aivan toisenlainen; rohkea, puhelias, iloinen, mutta koulussa en. Tämän päivän englannin tunti tosin oli poikkeus. Englanninpuhekurssi. Ensimmäistä kertaa minua harmittaa, jossen pääse tunnille, koska tunnilla on niiin rentoa. Tänään sukelsimme toisiin identiteetteihin.
Yllättäen luokan tytöistä tuli miehiä. "You are in date", the teacher said. Hetken luokka kuhisi siis vain miehiä, koska luokan pojathan (tai miehet) eivät halunneet nähtävästi muuttaa sukupuoltaan. Minusta ajatus olla hetki toista sukupuolta on taas mielenkiintoinen.
Miesten päässä pyörii kuulemma neljä asiaa, minulle todettiin eilen. En osaa kommentoida asiaan totuuksia naisen näkökulmasta, mutta ... Kaipa se voi olla niin. (Ja nyt sinä satunnainen mies-lukija kiroat minut taivaisiin. Anna anteeksi!)
Kiroamisista puhekurssille. "Hello, I´m billy. I´m twenty-five and I´m a photographer". That was my identity for that ... half on hour. Nonniin, nyt innostuin kirjoittamaan englanniksi. Parasta oli varmasti se, miten onnistuin ja uskallauduin heittäytymään tilanteeseen. Opettaja katsoi mua ja hymyili ^^ Later she told me that I was great during the lesson. Aww ...
Ye, lot of things happen and people change. Not just me, but we all. And now I can´t stop writing in English. But I have to say that this is very good thing thinking my matriculation examination. Although no one read this x)
See u later, honey bears.
Vuodessa on totta vie ehtinyt tapahtua paljon. Ihminen kasvaa sellaisessa ajassa paljon. Tai eivät kaikki, mutta minä ainakin. Aloin elämään ... ehkä pari vuotta sitten. Lukioaika on opettanut ainakin paljon. Ja nyt se on pian ohi. Mutta olen siitä iloinen.
Lukio ns. kahlitsee minua. On saanut minut juuttumaan tietynlaiseen rooliin. Koulun ulkopuolella osaan kyllä olla aivan toisenlainen; rohkea, puhelias, iloinen, mutta koulussa en. Tämän päivän englannin tunti tosin oli poikkeus. Englanninpuhekurssi. Ensimmäistä kertaa minua harmittaa, jossen pääse tunnille, koska tunnilla on niiin rentoa. Tänään sukelsimme toisiin identiteetteihin.
Yllättäen luokan tytöistä tuli miehiä. "You are in date", the teacher said. Hetken luokka kuhisi siis vain miehiä, koska luokan pojathan (tai miehet) eivät halunneet nähtävästi muuttaa sukupuoltaan. Minusta ajatus olla hetki toista sukupuolta on taas mielenkiintoinen.
Miesten päässä pyörii kuulemma neljä asiaa, minulle todettiin eilen. En osaa kommentoida asiaan totuuksia naisen näkökulmasta, mutta ... Kaipa se voi olla niin. (Ja nyt sinä satunnainen mies-lukija kiroat minut taivaisiin. Anna anteeksi!)
Kiroamisista puhekurssille. "Hello, I´m billy. I´m twenty-five and I´m a photographer". That was my identity for that ... half on hour. Nonniin, nyt innostuin kirjoittamaan englanniksi. Parasta oli varmasti se, miten onnistuin ja uskallauduin heittäytymään tilanteeseen. Opettaja katsoi mua ja hymyili ^^ Later she told me that I was great during the lesson. Aww ...
Ye, lot of things happen and people change. Not just me, but we all. And now I can´t stop writing in English. But I have to say that this is very good thing thinking my matriculation examination. Although no one read this x)
See u later, honey bears.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)